K-pennut kasvavat

Pennut täyttävät huomenna 4 vkoa ja vauhti kiihtyy toki päivä päivältä. Nyt, kun edellisestä pentueesta on poikkeuksellisen vähän aikaa, on tullut vertailtua Lunan P-pentuja näihin Saagan pentuihin. Erot on kyllä selkeät. Uskon vakaasti, että ne selittyvät hyvin pitkälti erilaisilla vanhemmilla. Lisäksi P-pennut kehittyivät poikkeuksellisen nopeasti. Saagan pennut ovat kokonaisuutena rauhallisempia, varovaisempia ja äänekkäämpiä. Niissä on jo alkanut tulla selvästi havaittavia eroja. Porukassa on kaksi rohkeampaa, pari varovaisemman oloista ja pari vielä arvoituksellista tyyppiä. Kaikki tulevat mielellään ihmisten luokse saamaan huomiota ja hellyyttä.

Pennut ovat kaikki mielestäni tosi kauniita ja tällä hetkellä en ole vielä kenessäkään huomannut mitään "vikaa". Poikien pallurat tuntuvat olevan jo kovasti matkalla kohteisiinsa ja napatyriä en varsinaisesti tunne keneltäkään. Parkkipojalla voi ehkä ihan todella pikkuruinen "rasvanapa" olla, mutten siitäkään ole varma.

Pennut syövät 2x päivässä raakaa lihaa kermaviilillä tai piimällä notkistettuna. Lisäksi Saaga imettää niitä vielä antaumuksella.Saaga on muutenkin huolellinen emä, putsailee pentujen jätökset ja myös osaa kasvattaa riiviöitään. Tai oikeastaan nyt puhutaan vain yksikössä; dominotyttö on aikamoinen räyhäiita ja kauhukakara hyppii äitinsä silmille siihen malliin, että välillä Saaga ihan tosissaan komentaa sitä. On jännä nähdä, miten eri tavalla Saaga leikittää eri pentuja, aivan kuten Piki aikoinaan omiaan. Joillekin ollaan hyvin helliä ja joidenkin kanssa otteet on jopa rajun näköisiä.

Pentujen pentutesti on 16.4., testaajana toimii Pekka Korri. Eläinlääkärin tarkastus ja sirutus on vuorossa sitten seuraavana iltana eli 17.4. Eilisen aikana mulla alkoi jo vähän hahmottua, kuka pentu menisi mihinkin kotiin. Mutta lopulliset päätökset tehdään vasta pentutestin jälkeen. Sehän on jo ihan kohta, koska näiden kanssa aika kiitää! (Paitsi pentuja itselleen odottavat voivat olla ajan kulumisesta kyllä toista mieltä...) Nämä pennut leviävät aika kivasti eri puolille Suomea. Pojat menevät Tampereelle, Ruovedelle, Riihimäelle ja Ouluun. Tytöistä toinen jää meille ja toinen muuttaa Kuopioon.

Saaga on toipunut synnytyksestä hyvin ja tekee mielellään jo pitkiäkin lenkkejä. Muutenkin on hyvin luottavainen, eikä koe tarpeelliseksi vahtia pentujaan sen kummemmin.

Saagan sisko kävi juuri luustokuvissa (nyt pentueesta 8/9 kuvattu, mahtavaa!!) ja ikävä uutinen oli D/D lonkat ja selkämuutos LTV3. Minua harmittaa kovasti, etten aikanaan kuvauttanut Saagan selkää lonkkien ja kyynärien yhteydessä. Jälkiviisas on niin helppo olla. Lapinkoirien selkiä on alettu nyt viimeaikoina kuvaamaan yhä enemmän (aiemminkin asian suhteen aktiivisia kasvattajia on toki ollut, esim. Erimoone-kasvatit on aivan ihanteellisesti selkäkuvattu jo alusta asti!) ja mitä enemmän kuvataan, sen enemmän nuita muutoksia putkahtelee. Lonkkien suhteen olinkin jo Saagan pennutusta suunnitellessa tietoinen, että siellä sisaruksilla esiintyy hyvin vaihtelevia tuloksia.

Paimensukuisen Lapinkoiran Seuran kevätkokouksessa päätimme, että geenitestiavustuksista ylijäämää rahaa käytetään jatkossa selkäkuvausten tukemiseksi. Asiasta tulee virallisempaa tietoa nyt kevään aikana. Kannustan lämpimästi kaikkia kasvattejani kuvauttamaan selän samalla, kun kuvaatte koiralta lonkat ja kyynärät. Mitä enemmän saamme tietoa, sitä helpompi on suunnitella tulevia pentueita mahdollisimman järkeviksi tämänkin vaivan osalta. Itse lupaan kuvauttaa lähitulevaisuudessa Nokin ja kaikki tulevat omat ja sijoituskoirani selänkin osalta.


Lopuksi vielä kuvia eiliseltä.