Hieman jo ahistaa!

Siinäpä ne päälimmäiset ajatukset tuliki jo otsikossa. Huhheijakkaa, tämä maha alkaa pikkuhiljaa jo hieman ottamaan hermon päälle. Kävelytyyli muistuttanee pian enemmän sitä yhtä keltanokkasta lintueläintä kuin koiraa. Pennut melskaavat mahassa lähes tauotta ja kaikista paskamaisinta on, kun mulla on alkanu närästää! Se yks harvoista nautinnoista, mikä tähän tiineyteen liittyy, siis syöminen; sekin on nyt sitten viety! Toki minä syön, mutta todella vähän kerrallaan. Ja arvatkaapa käykö sitten ihan työstä vahtia, ettei kollin rutku mene siihen kupille, mihin ruokaa jätin!? Olen nyt ihmispomolle viestittäny, että mielummin vaikka parin tunnin välein ihan pieni annos kiitos.

Noin muutoin vointi on oikeesti ihan jees. Kun ei turhia hötkyile, niin tuossahan tuo maha mukana keikkuu. Ihmispomo on ihan intopinkeenä kokeilemassa pentujen liikehdintää monen monta kertaa päivässä. Välillä tekis mieli sanoo sille, että tunkee ne näppinsä nyt johonki muualle, mutta annan sitten aina olla. Onhan se kiva olla paijattavana ja toinen käsi ku mukavasti rapsuttelee kaulalta tai korvan takaa, niin siinäpä sitten toisella kädellä fiilistelköön niitä pentuja. Se nyt arpoutuu joka päivä sen kanssa, että montako niitä pentusia siellä on. Hohhoijaa, eiköhän tuo kuule sitten selviä, kun maailmassa ovat! 5-6 pentua se tässä veikkailee. Minä kyllä tiedän tarkan lukumäärän, mutta en sitä todella aio kertoa. Jännätköön nyt ihan koko rahan edestä..

Synnytyspaikasta me edelleen käydään ihmispomon kanssa keskusteluja. Terassin alunen olis niin kertakaikkiseen jees, mutta jotenki luulen, että häviän tän taiston. Tuonne pentulaatikkoon on nyt ilmaantunu pari pyyhettäkin ja sen pentulaatikon vieressä on kirjoituspöytä, johon ihmispomo on alkanu jo haalimaan kaikenlaista krääsää. Kuten esim. keittiövaa'an, ruutuvihkon, kyniä ja sen semmoista. Se kuulemma tarvii niitä sitten synnytyksessä (en taaskaan ymmärrä tuota vouhotusta, koska minä kyllä hoidan homman ilman mitään noista), ja sillä kuulemma kuluu aika nopeammin, kun touhuaa jotain.

Oon seurannu Paimensukuisen Lapinkoiraseuran seinäkalenteria ja sen mukaan tässä ei tarvi kauaa enää venttailla. Pyöreesti viikko ja pentulauman pitäs olla maailmassa. Ristus, se synnytys se taas onki melkonen urakka... Ottasko voimaannuttavat päiväunet tässä nyt, kun siihen on vielä mahdollisuus.

54vrk. Jos ihmettelette mun vähän nyrpeetä ilmettä, se johtuu ihan kuvareunan ulkopuolelta lähestyvästä kissasta. Sillä on ärsyttävä tapa hiippailla ihan minun nenän edestä, ihan kuin ei olis vara kiertää kauempaaki!