Luna kaksoisastutettiin Joikulla ja Oivalla. Pentueen taustoista voi lukea Pentuja-sivulta tarkemmin. Lunan omistaja käytti Lunan ultrassa, jossa oli näkynyt 3 pentua, mutta eläinlääkäri oli epäillyt, että niitä on enemmän. Hain Lunan meille jo heti syyskuun alussa. Matka oli pitkä ja halusin, että se saa rauhassa oleutua meille ennen synnytystä. No, Lunahan tuli meille kuin kotiinsa. Ei ollut lainkaan ihmeissään maisemanvaihdoksesta.
Lunan maha kasvoi ja itse veikkailin vakaasti kuutta pentua. Kävimme tiineysröntgenissä, kun ensimmäisestä astumisesta oli kulunut 56.vrk. Eläinlääkäri, samoin kuin minäkin, laski kuvasta heti 7 pentua. Tarkemmin kuvaa katsoessamme totesimme, että ei siellä taidakaan olla kuin 6. Päädyimme lopputulemaan, etä jokatapauksessa 6-7 pentua.
Pääsin viimeisestä työvuorostani torstaina 23.9. klo 7.15 ja edessä oli 2,5 vkon loman. Totesin Lunalle, että nyt voit synnyttää milloin vaan. Olin mittaillut Lunan lämpöjä tiistaista asti, mutta mitään selvää lämmönlaskua en ollut saanut vielä kiinni. Kuitenkin torstai-iltana klo 21 aikoihin Luna yhtäkkiä vetäytyi pentulaatikkoonsa ja aloitti läähättämisen. Koko yön se läähätti, lepäsi pikkuaikoja ja taas läähtti. Kun vielä aloitti kevyen petaamisen ja kävi aamuyöllä 3 x ulostamassa, aloin olla varma, että nyt eletään avautumisvaihetta. Tätä samaa läähättelyä, lepäämistä ja ulkona ramppaamista jatkui koko perjantaipäivän, kunnes klo 19.20 Luna muuttui hyvin levottomaksi. Se kulki piipaten ympäri huonetta, häntä koipien välissä roikkuen. Ja sitten klo 19.43 hulahti pentuvettä huoneen matolle. Jee, vihdoinkin alkaa tapahtua!
....tai niinhän minä luulin...
Meni kaksi tuntia. Luna läähätti, halusi ulos, ulkona yritti työntyä kaikkiin mahdollisiin piiloihin, taas läähätti ja taas käytiin ulkona. Mitään ponnistusvaiheeseen kuuluvaa työntämistä ja supistelua en nähnyt. Kun tätä oli jatkunut 2,5 h soitin ensimmäisen kerran päivystävälle elänlääkärille klo 22.15. Keskusteltuamme tilanteesta sovimme, että odotellaan vielä tunti ja jos ei ensimmäinen pentu synny, niin uusi soitto ja lähdetään klinikalle. Klo 23 Luna selvästi supisteli muutaman kerran, mutta sitten homma taas hyytyi. Joten uusi soitto eläinlääkärille. Sovittiin, että nähdään tunnin päästä klinikan ovella. Meidän nuorimmaisemme oli herännyt ja huuteli sängystään äitiä. Lähdin käymään siellä ja hetken päästä kuulin mieheni huutavan: "Sinun pitäis varmaan tulla tänne". Menin katsomaan ja niin vain Luna ponnisti! Saatiin ihan kunnolla tsempata jokainen, mutta niin vain klo 23.50 syntyi ensimmäinen pentu! Soitin eläinlääkärille, että komento takaisin ja toivottelin hyvää yötä. Siinä sitten Luna synnytteli yön aikana rauhalliseen tahtiinsa 5 hyväkuntoista pentua. Viides syntyi klo 4.22 ja sitten..ei mitään. Kello oli 6, kun aloin ekan kerran miettiä, että kauankohan voi odotella. Klo 7 olin jo aivan valmista kauraa. Mies tuli hetkeksi valvomaan ja minä otin vartin tirsat. Ja sitten odottelu jatkui. Klo 8 jälkeen soitin tilanteesta taas eläinläkärille. Lähetin hänelle sähköpostiin röntgenkuvan ja kohta hän soitti, että kyllä siellä yksi pentu vielä on pakko olla. Tässä välissä Luna meni levottomaksi ja tahtoi pihalle. Pihalla se "synnytti" maahan ison kasan vihreä-mustaa mönjää, joka ei koskaan ole synnytyksessä hyvä merkki. Kerroin tämän eläinlääkärille ja tulimme lopputulemaan, että sisällä on varmaankin vielä kuollut pentu. Uloshan se olisi saatava, ettei tulehduta koko kohtua. Luna hoiteli rauhallisena viisikkoaan ja minä aloin olla huolesta ja väsymyksestä loppu. Sovimme että klo 10 näemme klinikalla, otetaan röntgenkuva varmistaaksemme pennun olemassaolon ja sitten toivotaan, että saadaan se ilman sektiota ulos.
Ja sitten se seikkailu alkoikin. Luna peräkonttiin, pennut lämpimässä laatikossa Julian syliin etupenkille. Matkaa eläinlääkärille ei ollut onneksi pitkästi. Olimme vähän etuajassa ja siinä kävelytin Lunaa. Se pariin kertaan kyykkäili ja olin näkevinäni yhden kunnon supistuksenkin. Toivo heräsi, että selvittäis ilman leikkuria. Kohta puhelin soi ja eläinlääkäri kertoi autostaan puhjenneen renkaan. Toiminnan naisena ilmoitin, että me voidaan tulla hakemaan hänet kytiin. Ja niinhän sitten ajeltiin rengasliikkeen pihaan. Siinä eläinlääkäri tsekkasi Lunan ja totesi, että nyt ei jäädä odottelemaan. Hän tuikkasi peräkontissa Lunalle oksitosiinia lihakseen, pakattiin el.lääkärin tarvarat autoon ja ajeltiin klinikan pihaan. Siellä olikin tungosta, kun samassa pihapiirissä oli syysmarkkinat. Aloin ottamaan Lunaa autosta ja totesin, että se ponnistaakin jo tosissaan. Samaan aikaan eläinlääkäri ilmoitti, ettei saa ulko-ovea auki. Samaan aikaan, kun hän soitti talkkaria avaamaan ovea, Luna synnytti auton peräkonttiin täydellisen, ELÄVÄN ja ison narttupennun. Olisin voinut halata koko maailmaa, olo oli niin helpottunut! Luna alkoi hoivailla pentuaan paikasta ja yleisöstä välittämättä. Päätettiin ottaa vielä varalta röntgen, ettei sisään vaan jää mitään. Eläinlääkäri lähti laittamaan rtg-laitetta kättövalmiiksi ja minä menin hakemaan Lunaa, vain nähdäkseni sen ponnistavan jälleen. Ja ihan samantien sieltä putkahtikin vielä pieni, terhakka urospentu. Huh heijaa! Pennut kuivaksi ja sisarustensa kanssa laatikkoon, Luna pikaisesti röntgeniin. Tyhjä on, ei näy kuin iso pieru. Elänlääkäri lupasi laittaa paperit ja laskun sähköpostiin ja me hurautimme endorfiinipöllyssä kotiin.
Kotona kannoin pennut pentulaatikkoon, päästin Lunan takakontista ja se asettui hoitamaan pentuja antaumuksella, aivan kuin mitään epämääräisiä reissuja ei koskaan olisi tehtykään. Aivan huippu arkihermoilla ja emänvaistoilla varustettu narttu!
Pentuja syntyi siis seitsemän, 4 narttua ja 3 urosta. Synnytys vedettiin pitkän kaavan mukaan, siinä rikottiin jo monia todennäköisyyksiä ja ohje-aikoja. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin.Eka pentu syntyi perjantain puolella, loput lauantaina. Viralliset syntymäajat:
1. Klo 23.50 uros 327g, parkki
2. Klo 00.26 uros 325g, parkki valkoisin merkein
3. Klo 1.58 narttu 358g, musta ruskein ja valkoisin merkein
4. Klo 2.36 narttu 246g, kerma
5. Klo 4.22 narttu 299g, musta merkein
6. Klo 10.49 narttu 407g, parkki valkoisin merkein
7. Klo 11.16 uros 286g, kerma
Olin päättänyt pentujen nimien alkavan U-kirjaimella ja selannut meänkielen sanakirjaa etsien sieltä kivoja ideoita, nimiä joita ei olisi muilla lapinkoirilla. Synnytyksen loppuvaihe kirvoitti sitten kaksi tilannetta kuvastavaa nimeä sinne sekaan. Eli pennut ovat nyt syntymäjärjestyksessä
Juovattaan Ukkosenjyrhäys (u)
Juovattaan Unikatkijainen (u)
Juovattaan Uhkiaposkinen (n)
Juovattaan Uppolumi (n)
Juovattaan Umpimähkhään (n)
Juovattaan Uskomaton Tarina (n)
Juovattaan Urakkapalkka (u)
Pennuille oli odottamassa 10 kotia, joista jouduin tekemään raastavan vaikeaa valintaa. Toivon, että valitsin viisaasti. Toivon, että jokainen pieni U täyttää yhden perheen suuren haaveen. Toivon, että jokainen valittu on yhden Uun arvoinen. Ja olen niin pahoillani, että kaksi perhettä joutui kohtaamaan suuren pettymyksen.
Lunalle aloitettiin eilen antibioottikuuri epäillyn alkavana kohtutulehduksen vuoksi. Sen yleistila on pysynyt koko ajan hyvänä, se hoitaa pennut esimerkillisen hyvin, on meitä ihmisiä kohtaan erittäin luottavainen ja pennut ovat puhtaita & tyytyväisiä. Kaikki hyvin siis juuri nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti