Kuulumisten päivittämistä piiiiitkästä aikaa

Juovattaan A-pennut lähtivät maailmalle viime lokakuussa ja sen jälkeen ei ole juurikaan tullut kotisivuja päivitettyä. Päällimäisenä syynä on perheeseen syntynyt ihmisvauva, joka on pitänyt ajan ja ajatukset hieman etäämpänä koirahommista. Nyt voisin kuitenkin ynnätä hieman kuluneen 9kk koirajuttuja.

Loppuvuodesta sain uuden sijoituspennun. Pikin tyttärentytär Saaga kasvaa ja kehittyy Tuulan hellässä ja päättäväisessä huomassa Tampereella. Saaga ei ole luonteeltaan mikään helpoin pimu ja se tiedettiin jo ennen luovutusikää. Tuulalla on kuitenkin kokemusta ja aikaa pistää karvainen pikkuemäntä ruotuun :)
Ulkoisesti Saaga on kovasti makuuni; vahvaluustoinen, mukavasti rakentunut ja kaunisilmeinen. Valitettavasti en ole vielä kerennyt kunnolla tutustua tyttöön, mutta lupaan (lähinnä nyt itselleni!) ajella tapaamaan Saagaa lähiaikoina.  Tässä kuva 8kk:n ikäisestä Saagasta (virallisesti siis Äänekäs Hillervo)

Pikin tytär Panda (Äänekäs Meillä On Aikaa) siirtyi oman perheensä omistukseen alapurennan takia. Tällä hetkellä minulla on siis kaksi sijoituskoiraa, Saaga ja Iina. Kolmas sijoituspentu on ollut ajatuksissani kesän aikana ja nyt toivottavasti sellainen kasvaa ihastuttavan nartun uumenissa. Asiasta lisää, jos /kun tiineys varmistuu. Tarkoitus olisi siis sijoittaa urospentu.

Juhatapioita on käynyt terveystarkastuksissa aivan loistavin tuloksin:
Jaajo (Äänekäs Kelpaat Kelle Vaan) lonkat A/A ja kyynärät 0/0
Nuka (Äänekäs Päivin Sekä Öin) lonkat A/A, kyynärät 0/0, polvet 0/0
Natu (Äänekäs Sitkeä Sydän) lonkat A/A, kyynärät 0/0, polvet 0/0 ja silmät terveet

Lähitulevaisuudessa pentueesta on menossa ainakin kolme koiraa lisää luustokuviin. Olen ihan tavattoman kiitollinen omistajien aktiivisuudesta!!

 Juhatapiot ovat nyt siis n. 1v 8kk:n ikäisiä nuoria sankareita. Murkkuikää on ollut lievempää ja sitten sitä toisenlaista ja osa on koitellut omistajien huumoria ja aitarakenteita ihan huolella. Olen saanut matkan varrella vakuuttua siitä, että näistä kymmenestä pennusta jokainen päätyi lopulta siihen juuri oikeaan kotiin. Muistan, kuinka vaikealta tuntui alkuun pyöritellä ajatusta, kuka menisi kellekin, mutta onnistuttiin kyllä Inkan kanssa ihan kympin arvoisesti!

Juovattaan Aat sen sijaan täyttävät kohta vuoden. Miten aika onkin voinut mennä niin nopeasti! Viisikko on ollut myös varsin kekseliäs; Aino on kunnostautunut hortonomi-puutarhurina, Pyry tehnyt tuttavuutta naapurin hevosiin ja niiden sähköaitaan, Ruska aiheuttanut yöllisiä siilin pelastuspartioita, Luna emänsä oppityttönä rosvonnut itselleen lisäsapuskaa pöydiltä ja Saku haikaillut tyttöjen perään. Mutta onneksi söpöydellä pääsee pitkälle, eikä omistajat voi moisille pikkuisille vihoitella ;)

Saku (Juovattaan Armoton Jästipää) kastroitiin nyt kesällä. Saku jäi täysin kivesvikaiseksi, kumpikaan kives ei laskeutunut. Harmillista ajatellen suvun jatkumista, mutta onneksi vaiva ei itse koiraa haittaa. Toivotaan, että Pyry aikanaan voisi jatkaa Röllin isälinjaa.

Meidän omat koirat elelevät samaa arkea kuin ennenkin. Vauvan ottivat varsin mutkattomasti vastaan. Piki tuntui heti ymmärtävän, mistä on kyse. Noki oli alkuun vähän turhan innokas vauvan pussaaja, mutta alkuinnostus loppui nopeasti. Molemmat koirat olisi tarkoitus sterkata tässä lähiaikoina, heti kun lompakko antaa myöten. Nokin kanssa olisi kiva käydä parissa näyttelyssä ihan huvin ja mielenkiinnon vuoksi.

Iina-sijokki (Sääskisuon Kuunkajon Neito) tulee meille elokuussa muutamaksi päiväksi kyläilemään. Eka käydään ihmettelemässä lampaita ja katsotaan mitä tyyppi niistä tuumaa. Emänsä Wilma kävi juuri nyt heinäkuussa Saajomannussa paimentelemassa ja oli ollut tosi pätevä. Elokuun lopulla vien sitten Iinan luustokuviin, kuvataan selkä, lonkat ja kyynärät. Lisäksi otetaan TGA-kilpparikoe, joka kertoo riskistä sairastua kilpirauhasen vajaatoimintaan. Iinan suvussa kun on kyseistä sairautta harmillisen paljon, myös lähisuvussa. Katsellaan nuo luustn ja TGA:n tulokset siis ensin ja varailen sitten myöhemmin aikaa silmä- ja polvitarkkiin. Vaikka kaikki olisi kunnossa Iinalla, niin sen pennutusta aletaan miettiä vasta kunnolla aikuisena, 3-4-vuotiaana mm. juuri näiden sukurasitteiden vuoksi.

Tässäpä nyt päällimäisenä mieleen tulleet asiat. Nyt on suunnitteilla kutkuttavan kiinnostavia pentueita useammalla kasvattajalla. Harmi, kun ei ole koiranpaikkaa auki. Ei ehkä edes sijoituskoiran. Mutta eihän sitä koskaan tiedä...

Ja niin se 7 viikkoa mennä hurahti!

En ole ollut viimeaikoina kovinkaan mallikelpoinen blogin päivittäjä. Päivät on hurahtaneet aamusta iltaan niin tohinalla, ettei ole huomannutkaan ajan kulumista. Nokin viisikko on pitänyt meidät liikkeessä. Tässä pentueessa on nimittäin menoa ja meininkiä!

Pentujen polveutumistestistä ei ole vieläkään tullut virallista tulosta. Väliaikatietojen perusteella oletamme vahvasti, että neljä mustaa pentua on Röllille ja parkinvärinen Lahja-tyttö on Usvan ainokainen.

Pennut ovat liikkuneet kovasti kodin ulkopuolella viimeiset pari viikkoa. Ollaan käyty pelloilla, metsissä, hiekkamontulla, puistossa, päiväkodin pihassa, autoajeluilla ja lisäksi tietenkin levätty sopivasti.

Eilen oli pentutesti, jonka tulokset laitoin Juovattaan Facebook-ryhmään. Kopioin ne paremmalla ajalla tännekin. Vaikka olen tehnyt ja kulkenut pentujen kanssa, niin aina testitilanne tuo yllätyksiä pentujen käytöksessä. Tällä kertaa suurin yllättäjä oli Isopoika, joka oli tosi paljon odottamaani jämympi ja reippaampi. Oikeastaan siinä on pentu kovasti minun makuuni. Ainoa miinus sillä on erittäin herkkä äänenkäyttö, mutta näyttää olevan ihan kehityskelpoinen yksilö turhan huutamisen poiskitkemisen kannalta. Pikkunoki ei ollut ihan niin rohkea, mitä se on antanut ymmärtää. Se meni kyllä vauhdilla satalasissa koko testin ajan, mutta lopulta peitti vilkkaudella epävarmuuttaan. Hienosti selvis kuitenkin. Pommi kannettiin ainoana nukuksissa testipaikalle autosta ja uskoisin, että sen vireystila verrattuna muihin vaikutti selvästi sen alkutestin sujumiseen. Sen todettiin kuitenkin olevan hyvin palautuva, stressinsietokykyinen penska. Pikkupoika ja Lahja olivat testaajan mielestä kivoja, helponoloisia penskoja, aivan kuten olen ajatellutkin niiden olevan. Lahja oli jopa rohkeampi kuin osasin odottaa.
Kaikkinensa olen taas tosi tyytyväinen, että vein pennut testiin. Se on paitsi erittäin mielenkiintoinen, paljastaa pennun luonteesta asioita, joita on arkielämän tohinassa vaikea kaivaa esiin. Mikään ehdoton totuus se ei toki pennusta ole. Pentuhan on avoin kirja, sitä muokkaa vielä niin ympäristö kuin kokemuksetkin. Ja testitilannehan ei koskaan ole verrannollinen normaaliin arkielämään, jota kuitenkin koiran kanssa pääsääntöisesti eletään.

Tänään oli vuorossa pentutarkastus. Pikkupojalla oli kulkuset paikallaan, Isollapojalla vielä matkalla kohteeseen. Kaikki saivat terveen paperit ja automatkakin sujui Ison pojan alkuhuuteluja lukuunottamatta taas mallikkaasti.

Huomenna lähtee ensimmäiset pennut maailmalle. Olen tosi onnellinen ja etuoikeutettu, kun niin ihanat persoonat ja perheet halusivat juuri Juovattaan pennun. On ilo luovuttaa pentu kotiin, jossa sitä on niin kovasti odotettu ja jonka ottamista on ajan kanssa harkittu. Olen myös tyytyväinen pentuvalintoihin. Tuntuu, että jokaiselle on just oikeanlainen koti odottamassa.

Tähän loppuun Taru Valliuksen ottamia kuvia pennuista n. 1,5 vkon takaa.

Aikapommi sai kutsumanimekseen LUNA ja muuttaa Hämeenlinnan.

Aito Arvoitus sai kutsumanimekseen AINO ja muuttaa Mikkeliin

Arvokas Lahja muuttaa Tuusulaan.

Armoton Jästipää sai kutsumanimekseen SAKU ja muuttaa Helsinkiin.

Ainutlaatuinen sai kutsumanimekseen PYRY ja muuttaa Punkalle.

5 vkoa ja yksi päivä

Blogipäivityksiä tipahtelee nyt vähän harvakseen, koska yksinkertaisesti ei ole kuvia mitä pennuista laittaa. Nuiden vipeltäjien perässä ei kännykkäkamera pysy ja muutakaan ei ole ollut nyt tarjolla. Tähän laitan nyt tosi huonoja räpsyjä joitain.

Pennut on tosi ihanassa iässä. Niiden kanssa voi jo tehdä kaikenlaista ja ne oppivat asioita hurjan nopeasti. Meillä aamu alkaa aina sillä, että mennään ulos, sitten tulee aamuruoka, pihapainit ja sisälle. Tänäaamuna kukaan ei enää tarvinut mitään apua, vaan kun avasin pentuhuoneen oven, juoksivat kaikki viisi pentua iloisina pihalle. Kaikki osaavat mennä myös terassin portaat jo hienosti alas ja ylös. Ja kaikki tulevat viivana, kun kutsun "pentupentupentuuu". Silloin, kun olen kotona ja olen päästämässä pentuja ulos ja sisään, tulee jo suurin osa tuotoksista hienosti ulos.

Yöt on rauhoittuneet myös ja kun illalla laitan pennut väsyneenä pentuhuoneeseen, niin aamuun asti ovat siellä hissukseen. Noki käy kerran yössä imettämässä. Päivällä pennut imevät n. 4-5 kertaa ja lisäksi saavat kolmesti ruokaa. Saavat aamulla nappulaa ja sitten päivällä & illalla raakaa. Ovat saaneet monipuolisesti erilaisia lihoja, lohta, kasviksia, sisäelimiä ja ns. yrjölänpuuroa. Kaikki maistuu ja mahat on pysyneet hyvässä kunnossa.

Pennut saivat eilen toisen matolääkkeensä. Pojille ei meinannut tökötti upota, mutta tytöille meni kuin väärä raha ruuan seassa.

Pikkupoika on ainoana jo valikoitunut tuleville omistajilleen ja opettelee nyt uuteen kutsumanimeensä, joka on Pyry. Nartut valikoituu uusiin koteihin vasta polveutumistestin tulosten tultua. Isopoika on alustavasti varattu ja mikäli tuo varaus peruuntuu, on "jonossa" yksi perhe sitä odottamassa. Näyttää siis siltä, että pian luovutusiän jälkeen meidän talo hiljenee pennuista.

Pennut ovat päässeet nyt kahdesti autoilemaan, se sujuu hienosti. Ainakin porukassa, yksin eivät vielä ole matkustaneet. Lisäksi ollaan käyty lähimetsässä seikkailemassa, pennut olivat tosi reippaita ja nauttivat kovasti. Ja tarviiko edes sanoa, että metsäreissun jälkeen maistuu uni erityisen hyvin.

Mutta nyt ne kuvat.. Toivottavasti saisin viikonloppuna kunnon kameralla kuvattuja!

Isopoika

Isopoika

Lahjalla rapsututtaa

Lahja

Pikkunoki

Noki-emä

Pikkunoki

Pommi nukkuu..ja on porukan isoin!

Pommi

Pikkupoika eli PYRY