Edellisestä kirjoituksesta on hurahtanut taas yli puoli vuotta, joten päivitelläänpäs vähän koirakuulumisia.
Omien koirien osalta Tirppa kävi kesällä luustokuvissa erinomaisin tuloksin. Lonkat A/A, kyynärät 0/0, polvet 0/0, selkä LTV0 ja VA0. Luonteensa vuoksi Tirppa ei tule koskaan pentuja tekemään, mutta hienoa, että terveys on ainakin täl osin kunnossa. Tirppa kävi Julian kanssa rallytokon alkeiskurssin ja tykkää lajista kovasti.
Sijoituskoirista Däni (Ilonpisara) siirtyi haltijansa omistukseen. Se on arjessa kaikinpuolin kiva ja terve koira, mutta luonnetesti kummitteli niin vahvasti mielessäni, etten uskaltanut sillä pentuja tehdä. En pystynyt perustelemaan uskottavasti itsellenikään, miksi hermot miinuksella olevan koiran pitäisi jatkaa sukua. Toivoisin, että koiriemme luonteisiin ylipäätään suhtauduttas rehellisemmin ja vakavammin. Ei se luonnetesti mikään ainoa totuus ole. Mutta suosittelisin ihan jokaiselle kasvattajalle ja pentua harkitsevalle, että kävisi katsomassa vaikka yhden päivän luonnetestejä. Sen oman koiran luonteesen liittyviä asioita kun on niin helppo selitellä ja silotella ties millä. Tekee hyvää nähdä erilaisia koiria testissä ja tajuta, että sillä on eroa, onko koira kova vai pehmeä, hyvä- vai heikkohermoinen, toimintakykyinen vai -kyvytön. Moni luonnetestissä "heikosti pärjäävä" koira voi olla arjessa aivan ok eikä testi varsinkaan koiraa huonoksi tai vähemmän rakkaaksi muuta. Mutta se voi antaa uutta näkökulmaa siihen, kannattaako koiraa käyttää jalostukseen ja etenkin, millaista kumppania sille olis hyvä etsiä. Matleenalle jokatapauksessa suurkiitos yhteistyöstä ja ihania vuosia Dänin kanssa!
Eli nykyisin minulla on kolme sijoituskoiraa, jotka kaikki vielä elävät huoletonta pentuelämää. Päivitän lähiaikoina kuvat ja tiedot Hertasta, Inezestä ja Tankasta sijoituskoirat-sivulle. Näille on pentuja toiveissa ehkä joskus v. 2023 tienoilla, JOS kaikki menee hyvin.
Kasvatit ovat kaikki taas vanhentuneet ja osa ehkä sitämyötä vähän viisastuneetkin. Terveyskuulumisia onkin paljon. Aloitetaan niistä hyvistä:
P-pentueesta Käry (J. Pilke Silmäkulmassa) ja Hupi (J Pala Rauhaa) kävivät luustokuvissa hienoin tuloksin. Käryllä lonkat B/B, kyynärät 0/0, selkä LTV0 ja VA0. Hupilla lonkat A/A, kyynärät 0/0, selkä LTV0. P-pentueen Pyry (J. Pyhä Yksinkertaisuus) luustokuvataan joulukuussa ja sitten on koko pentue tutkittu lonkkien, kyynärien, selän ja polvien osalta. En voi tarpeeksi kiittää aktiivisia omistajia, olette ihan huippuja! P-pentue täytti viikko sitten 2 vuotta ja ensimmäinen rohkea tassuttelikin sitten kypsässä 2v 4 pvän iässä luonnetestiin, hullun kasvattajan yllyttämänä. Hienosti Jehu suoriutui, kaikki osa-alueet plussalla ja yhteispisteet +142, laukausvarma. Ensivuoden aikana toivottavasti saadaan ainakin pari sisarusta testattua myös.
A-pentueesta Luna (J. Aikapommi) ja Juhatapioista Joiku (Äänekäs Jossain Täällä) uusivat silmätarkkinsa. Lunalla täysin terveet silmät, Joikulla puutteellinen kyynelkanavan aukko, joka ei oireile eikä ole jalostuksellinen este.
Juhatapioista Jaajo (Ä. Kelpaat kelle vaan) kastroitiin kesällä eturauhasvaivojen vuoksi.
Ja sitten kaiken hehkutuksen jälkeen ne huonot uutiset. K-pentueen Hönö (J. Kivenä Kengässä) alkoi keväällä kutista siinä määrin, että eläinlääkärissä piti käydä. Allergialääkkeet helpottivat oloa selvästi ja allergiakokeissa löytyikin yliherkkyys useammalle kasville ja ruoka-aineelle. Nyt Hönölle on löytynyt sopiva ruokavalio ja oireilu saatu kuriin. Mutta ikävä asia jokatapauksessa niin koiralle, omistajalle kuin kasvatuksellisestikin. Hönön allergiaoireilu on ilmoitettu jalostustoimikunnalle, jotta se voidaan huomioida mahdollisten sukulaiskoirien jalostuskäytössä.
Pikkuihmiset hääräävät tässä taustalla, joten jos joku unohtui mainita, laitetaan häiriön piikkiin.
Isän Suru -laikasta on kasvanut iso, kaunis nuori narttu. Missikisoihin ei Surusta ole, koska sen korvat päättivät jäädä vähän lurpalleen. Mutta sepä ei meitä haittaa. Käyttökoiraksi se hankittiinki ja siinä toimii vallan kivasti. Surulle on ammuttu jo nyt ensimmäisenä syksynä 3 hirveä ja lisäksi se on innokas jänis- ja lintukoira.
Ja niitä pentuja... Pennutuskuume nostelee päätään, mutta toistaiseksi on hiljaista. Mahdollisesti saan jalostuslainata Lunaa toistamiseen ensikesänä. Mutta tämä on vielä auki. Kerron lisää sitten, jos asia etenee. Mikäli Lunan saan pennuttaa, yritän sitä astuttaa Joikulla. Mutta varauroksiakin on pari mietittynä, jos Joiku ei ala pusuja kummempaan toimintaan.
Oikein ihanaa joulunodotusta kaikille Juovattaan elämää seuraaville ja etenkin teille ihanille kasvattien omistajille & sijoituskoiran haltijoille!
T. Mirja + muu poppoo
